ELÄMÄNTAPALÄÄKETIEDE- TOIVOA, LISÄÄ TERVEITÄ VUOSIA JA SÄÄSTÖJÄ
Seminaarin 3.2.2023 upeiden luentojen tallenteet katsottavaksesi (luentojen esittelyt ja linkit alla).
LYHYESTI SEMINAARIN TEEMASTA
Kirjoittanut: Anneli Milén, Yhdistävä Lääketiede ry:n hallituksen puheenjohtaja
ELINTAPAOHJAUS – ja TUKI – TULEVAISUUTTA TERVEYDENHUOLLOSSA
Moni terveydenhuollon ammattilainen tekee sairauksien ehkäisytyötä ja terveydenedistämistä. Sitten 1980-luvun innon jälkeen olemme ehkä turhautuneet. Terveyden edistäminen yhteiskunnan ja yhteisöjen toimintana kuitenkin jatkuu. Sen sijaan terveydenhuollon nykyiset keinot ja voimavarat vaikuttaa yksilön terveystapoihin ovat liian vähäiset. Esimerkiksi suositellun lautasmallin mukaan syö vain 20 % suomalaisista. Liikuntaohjeita noudattaa vain joka viides. Jotain on tehtävä.
Elintapaohjaus- ja tuki – ajattelu tuo erityisesti terveydenhuoltoon uutta näkökulmaa ja uusia toimintatapoja yksilön ja ryhmien elintapojen muutoksen tueksi. Muun muassa Etelä-Savon terveyskeskuksissa on jo saatu hyviä kokemuksia ja tuloksia potilaiden elintapojen muutoksista.
Lifestyle Medicine on lähtöisin USA:sta, alan yhdistyksestä, jonka edustaja piti valaisevan esitelmän seminaarissamme. Se edustaa yhtä näkökulmaa. Esimerkiksi vastaavan brittiläisen yhdistyksen painotukset ovat jonkin verran erilaiset. Tärkeää on, että otetaan huomioon erilaiset ympäristöt, kulttuurit, tavat, jne.
Käsitteistä: Suomessa on vakiintunut termi elintapa. Lifestyle Medicine sanan näkee suomennetun elämäntapalääketieteeksi. Elämäntavat ymmärretään tavallisesti laajempana kokonaisuutena kuin elintavat, jotka muodostavat osan ihmisen elämäntapaa. Elämätapa voi olla esim. kaupunkilainen, maalainen, luontosuuntautunut, hedonistinen tai puritaaninen. Seminaarissa käytimme molempia termejä samaa tarkoittavina suosien elintapa- termiä. Sana Medicine voidaan suomentaa lääketieteen sijaan ”hoitaminen tai hoito”. Mielestämme elintapojen ohjaus ja tuki kuvaa käsitettä ja huomioi monet tieteet ja eri alojen ammattilaiset, siispä Elintapaohjaus- ja tuki.
Mitä terveydenhuollossa hyvinvointialueilla voidaan tehdä kroonisten sairauksien suuren inhimillisen ja taloudellisen taakan vähentämiseksi?
HYVINVOINTIALUEET HYÖTYVÄT
Hyvinvointialue voi saada suurta hyötyä panostamalla ehkäisevään toimintaan tehokkaasti:
• kroonisten sairauksien hoidon kuormitus kevenee
• henkilöstö voi paremmin
• yhteiset rahat saadaan riittämään.
Elintapaohjaus- ja tuki huomioi monet muutkin elämän alueet ravitsemuksen ja liikunnan ohella. Uni, someriippuvuus, merkityksettömyyden kokemus ja yksinäisyys sekä muut tekijät vaikuttavat terveyteen, sairauden oireisiin ja sairaudesta parantumiseen ja kuntoutumiseen. Nekään eivät muutu pelkästään lääkkeillä, tiedolla ja yleisillä ohjeilla. Tarvitaan ihmisen, ammattilaisen tukea.
Tasavertaisesti työskennellen potilas ja ammattilainen etsivät yhdessä, mistä epäterveelliset elintavat mahdollisesti kumpuavat ja mitkä ovat esteinä muutoksille ja mitkä asiat taas motivoivat terveellisempiin valintoihin. Yhdessä mietitään, mistä aloittaa ja mikä muutos olisi ihmisen voimavarojen mukainen. Säännöllinen tuki ja kannustus on tärkeää. Ihmisen voimaantuminen eli se, että hän itse voi vaikuttaa omaan terveyteensä, sairauksien ehkäisyyn ja jopa paranemiseen, on merkittävä tavoite.
KROONISIA SAIRAUKSIA VOIDAAN EHKÄISTÄ JA JOPA PARANTAA ELINTAVOILLA
Tutkimusnäyttö osoittaa, että sydänsairauksia, diabetesta, joitakin syöpiä, lihavuutta, tuki- ja liikuntaelinten vaivoja ja mielenterveyden häiriöitä on mahdollista ehkäistä, hoitaa ja jopa parantaa vaikuttamalla elintapoihin ja elinympäristöön liittyviin syihin. Melko terveillä elintavoilla on todettu tutkimuksissa saatavan keskimäärin yhdeksän tervettä lisävuotta elämään.
Elintapaohjauksella- ja tuella hyvinvointialueen ihmiset ovat terveempiä. Rahaa säästyy toimenpiteissä, vastaanottokäynneissä, lääkkeissä, sairaalapäivissä, hoivapalveluissa, työstä poissaoloissa ja sairauseläkkeissä.
IHMISEN ARKI ja hälytyskellot
Elintapaohjauksen ja -tuen avulla ihminen voi ehkäistä useita sairauksia ja vaikuttaa niiden yhteisiin syihin, ei ainoastaan oireisiin. Viimeistään silloin, kun ihmisellä on jokin riski sairastua (esimerkiksi korkea kolesteroli tai verenpaine, lihavuus) tai hän sairastuu krooniseen tautiin, tulisi hälytyskellojen soida niin ammattilaisella kuin ihmisellä itsellään. Silloin on yksi ratkaisevista hetkistä, jolloin on mahdollista alkaa etsiä yhdessä arjen tapoja, joita ihminen haluaa ja kykenee muuttamaan. Kun ihmistä tuetaan, ohjataan ja kannustetaan, hän onnistuu
AMMATTIROOLIN MUUTOS
Sote-ammattilaiset toimivat tukijoina, ohjaajina ja kannustajina. He kohtaavat jokaisen ihmisen yksilönä. Inhimillisesti. Potilas, ihminen on itse se, joka päättää juuri hänelle merkityksellisistä muutoksista ja realistisista tavoitteista. Hän tekee omat ratkaisunsa yhdessä ammattilaisten kanssa, kannustavan keskustelun saattelemana. Onnistumisen kokemukset kantavat ja motivoivat ammattilaista hänen työssään.
Tätä tarkoittaa inhimillisyyden vallankumous terveydenhuollossa. Tule mukaan!
Seminaarin järjesti Yhdistävä Lääketiede ry, www.yhdistavalaaketiede.fi
————
ELÄMÄNTAPALÄÄKETIEDE- TOIVOA, LISÄÄ TERVEITÄ VUOSIA JA SÄÄSTÖJÄ
Seminaari 3.2.2023, Yhdistävä Lääketiede ry
VALITSE TÄSTÄ KATSOTTAVAKSESI SEMINAARISSA 3.2.2023 PIDETYT ESITYKSET
(napauta >>videolinkki<< esitysten alkamiskohtaan)
ESITYSTEN DIAT ovat kukin erikseen katsottavissa ja ladattavaissa Yhdistävä Lääketiede ry:n sivuilla
Tulevat ja menneet tapahtumat – Yhdistävä Lääketiede ry (yhdistavalaaketiede.fi)
1. Vahva puheenvuoro hyvinvointialueen sote-johtajalta (22 min):
>> videolinkki <<
Mika Perttu, LL, palvelualuejohtaja, sote-keskuspalvelut, Etelä-Savon hyvinvointialue Elintapaohjauksen palvelut julkisessa terveydenhuollossa: edellytykset, edut ja haasteet.
”Hoidamme sairauksia, emme juurikaan terveyttä, vaikka terveyden ylläpito ja vahvistaminen ovat aivan keskeisiä tehtäviämme. Elintapaohjaus on saatava kaikkeen työhömme, jokaisen potilaan avuksi ja tueksi. Muuta vaihtoehtoa meillä ei ole.”
2. Elintapamuutosten tuki haastaa meitä kaikkia. kokonaisvaltaisuuteen, yksilöllisyyteen ja roolien muutokseen (17 min):
>> videolinkki <<
Hanna Kortejärvi, farmasian tohtori, Yhdistävä Lääketiede ry:n varapuheenjohtaja
Terveydenhuolto tarvitsee inhimillisyyttä: ihmiseltä ihmiselle, tasavertaisesti ja yhdessä toimien.
Elintapamuutosten ohjaus ja tuki haastavat kokonaisvaltaisuuteen, yksilöllisyyteen ja roolien muutokseen.
POTILAIDEN KOKEMUKSIA elintapaohjauksesta tai sen puutteesta
3. Suoraa puhetta potilaalta (18 min):
>> videolinkki <<
Lasse Nybergh
Polkuni diabeteksesta parantumiseen- kun otin itse selvää ja toimin.
4. Potilaat vaativat yhteistyötä (15 min):
>> videolinkki <<
Kokemusasiantuntija Päiviö Vertanen.
Potilaiden kokemuksista saa arvokasta oppia parempiin tuloksiin monissa selkä- ja liikuntaelinvaivoissa- kun pureudutaan syihin. Myös terveydenhuollon valtava kuormitus kevenee.
5. Sote-johtajana havahduin potilaana: systeemi ei autakaan ihmistä niin kuin pitäisi (18 min):
>> videolinkki <<
Erja Pentti, hankejohtaja, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue.
Tarvitaan ammattilainen ohjaamaan potilasta Kelan, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja vammaispalvelujen viidakossa. ”En enää ihmettele, miksi moni putoaa turvaverkon läpi. Pääsin hyvään elämään takaisin ravitsemuksen muutoksilla, vaatimalla (sic!) saada pysyä työssä, sopivalla liikunnalla ja läheisten tuella.” 18 min.
ELINTAPAOHJAUS JA -TUKI: näkökulmia sisältöön ja menetelmiin
6. Selkeä kuvaus USA:sta lähteneen elämäntapalääketieteen (LIfestyle Medicine) sisällöstä ja menetelmistä (20min):
>> videolinkki <<
Outi Haggren, erikoislääkäri (kardiologia) ja sydänkuntoutustutkija, Suomen elämäntapalääketieteen Yhdistys ry:n puheenjohtaja
Kuusi laajaa pilaria, muuttuva näkemys kaikilla tasoilla ja nykyistä laajempaa osaamista ohjata ja tukea ihmistä muutoksissaan. Myös potilaan rooli laajenee ja voimistuu.
7. Pääluennoitsija USA:n Lifestyle Medicine College:sta kuvaa hyvin johtamansa yhdistyksen näkemyksiä ja käyttää runsaasti tärkeää tutkimustietoa (55 min):
>> videolinkki <<
Beth Frates, MD, opiskellut Stanfordin and Harvardin yliopistoissa, toimii mm. palkittuna kouluttajana Harvardissa.
Elämäntapalääketiede muuttaa syvällisesti terveydenhuoltoa varsinkin, kun siirrymme lopputulos -pohjaiseen (outcome) hoitamiseen. Beth Frates on videoinut esityksensä tätä tilaisuutta varten. Alkupuoliskolla hän esittelee tautikirjon muutoksia ja tarkastelee syitä. Hän perustelee elämäntapojen vaikutusta terveyteen, sairauksien ehkäisyyn ja sairauksista paranemiseen runsaalla tutkimustiedolla.
ELINTAPAOHJAUS- JA TUKI käytännön työssä
8. Elämäntapalääkäri kertoo perustellusti ja todennetusti, miten monisairas ja monilääkitty potilas sai avun terveyskeskuksessa.
>> videolinkki <<
Soili Kasanen, LL, elämäntapalääkäri, Dip IBLM, Mikkelin sotekeskus, Etelä-Savon hyvinvointialue. Puhuja korostaa ihmistä kokonaisuutena- keho-mieli-sielu-kulttuuri- ympäristö- ihmissuhteet- sosiaalinen ja taloudellinen tila, jne. Hän käyttää vakiintuneen terveydenhuollon menetelmiä ja yksilön tarpeen mukaisia keinoja.
9. Kroonisesta kivusta, masennuksesta ja väsymyksestä parantuminen elämäntapalääketieteen avulla vaatii lääkäriltä monialaisuutta (40 min taukoineen):
>> videolinkki <<
Pirjo Lindfors, LT, kipulääkäri, elämäntapalääkäri, Kruunuhaan Lääkärikeskus, (aiemmin: KHKS ja HUS/ Raasepori kipupoliklinikka)
Pirjo Lindfors yhdistää työssään onnistuneesti somato-psyko-sosio-kulttuurisia lähestymistapoja, ymmärrystä ja käytännön keinoja mm. laboratoriomittauksia potilaan tuessa. Loppuosassa hän kertoo tutkimuksestaan kipupotilaiden elintavoista.
10. Hyvinvointialueiden asukkaat hakevat ja kokevat saavansa tutkitusti apua vaivoihinsa myös muualta (20 min):
>> videolinkki <<
Pauliina Aarva, yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti (terveyden edistäminen), tutkija ja tietokirjoittaja.
Vähintään 1,5 miljoonaa 16-vuotta täyttänyttä suomalaista hoitaa terveyttään ja lievittää kipujaan täydentävällä hoitamisella: joogaamalla, mindfulnessilla tai rentoutusmenetelmillä tai hakeutuen koulutetulle hoitajalle. Yleisimmin käytetään hoitoammattilaisten palveluista jäsenkorjausta ja akupunktiota. Itsehoitomenetelminä mindfulness, jooga ja erilaiset rentoutusmenetelmät ovat suosittuja. Näiden tutkittujen terveyden voimavarojen hyödyntämisestä on hyvinvointialueilla tarpeen keskustella, sillä tutkimusten mukaan käyttäjät kokevat niiden lisäävän hyvinvointia. Yhdistävä Lääketiede ry kiittää kaikkia puhujia ja osallistujia. Ilmoittautuneita oli 440. Aineistoa saa mielellään jakaa eteenpäin. Toivomme, että terveyden ylläpitämisestä ja vahvistamisesta sekä sairauksien ehkäisemisestä tulee merkittävä osa terveydenhuoltoamme siten, että ihmistä ohjataan, tuetaan ja hän voimaantuu.
www.yhdistavalaaketiede.fi